Forever alone ?

Toinen postaus tälle iltaa, mutta aloin pohtia ysin jälkeistä vuotta.
Mullahan on tosiaan aikeissa muutta Kajaaniin ainakin lukion ajaksi.. (Media- tai musiikkipuolelle oon matkalla, jos jotakuta kiinnostaa)
Aloin miettiä, että saankohan mä sieltä sitten kavereita..
Kajaanissa mulla on kyllä muutama kaveri, mutta niillä on jo omat porukkansa ja pelkään, ettei ne kerkeäis viettää aikaa mun kanssa.. (Urgh, kuulostipa itsekkäältä)
Mutta lähinnä mua se kouluympäristö mietityttääkin..
Miten voisin tutustua siellä ihmisiin, kun en ole mikään maailman sosiaalisin, rohkein, enkä kieltämättä mikään puoleensavetävinkään ihminen ?
Jos joku tulisi tekemään tuttavuutta mun kanssa, mä varmaan vaan vaikeroisin hiljaa jotain ja sitten tyypit alkais pilkata mua..
Mua ahdistaa ajatus, että erakoituisin mun kämppään ja viettäisin siellä kolme vuotta suurinpiirtein yksin.. Ei, se ei ole sitä mitä mä tulevaisuudeltani haluan..
Tiedän, että mun kannattaisi vain rohkaistua ja ottaa positiivisempi asenne, eikä pelätä hylätyksi tulemista, mutta viime vuosi on tainnut tappaa multa senkin taidon..

--Äh, ei mun edes tartteis vielä miettiä tällasia;
Ysi on vasta edessä, ysin jälkeinen vuosi sitäkin edempänä..